Ei kunnallisveron nostoille

Kunnallisveron korotuspaineita luovat yhä enenevät lakisääteiset kunnan tehtävien määrät ja vastuut, väestön ikääntyminen koska suhteellinen tarve terveydenhuollolle kasvaa, kasvavat työvoimakustannukset sekä valtionosuuksien leikkaamiset. 90-luvulla keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli useaa prosenttiyksikköä pienempi kuin nykyään.

Eräs talousasiantuntija on usein viitannut saksalaisen kaupungin Mainz:in talouteen aikana, jolloin siellä vallitsi itsehallinto. Kävi niin, että 1400-luvulla kaupunki otti yhä enemmän ja enemmän lainaa. Vuonna 1411, kaupungin korkokulut olivat jo 48% kaikista menoista. Vuonna 1437 korkokulut olivat jo 75% kaupungin menoista. 1448 kaupunki ajautui konkurssiin, koska kaupungin velkakirjat eivät enää yksinkertaisesti käyneet kaupaksi.

Kaupungin kasvavia kuluja paikattiin veronkorotuksilla. Malli on hyvin tuttu meilläkin. Onko tämä kauaskantoinen ratkaisu? Onko tällä elinkeinoelämän kannalta merkitystä? Mitä historia kertoo?

Asiantuntijan mukaan rikkaat jättivät pikkuhiljaa kaupungin ja veivät usein liiketoimintansa mukaan tilanteen alati huonontuessa. Lopulta tilanne rakentui kestämättömäksi. Tämänkaltaista kehitystä en toivoisi Oulun alueelle. Ainainen verojen nosto ei ole kauaskantoista politiikkaa.

Eräs tunnettu pankkiirikin vaihtoi 2013-luvulla kirjansa Ruotsiin, saaden ne sinne vuonna 2017, edullisemman verokohtelun vuoksi. Säästöjä kertyi lukemani mukaan satoja miljoonia euroja. Selvyyden vuoksi, hän ei kuitenkaan asunut Oulussa. Pahoin pelkään, ettei hän ole ollut ainoa maastamuuttaja, eikä tule ainoaksi jäämäänkään. Voimme olla varmoja, että ainaiset veronkorotukset eivät ole taloudelle hyväksi.

Itse aion mahdollisuuksieni mukaan vastustaa jokseenkin varmoja tulevaisuuden kunnallisveron korotuksia. Veronkorotukset vievät rahaa talouden kierrosta. Kuntalaisilla on suhteellisesti vähemmän varoja erilaisten palvelujen käyttöön. Tämä on aivan omiaan surkastuttamaan elinkeinoelämää. Toki verovaratkin jossain määrin palautuvat talouteen, mutta ei lähellekään siinä määrin kuin muutoin; mikäli ne käytetään esimerkiksi teiden auraamisen tehostamiseen, sen merkitys elinkeinoelemälle on huomattavasti pienempi kuin se muuten olisi.

Pyrkimyksenä tulisi olla kuntatalouden rakentaminen kestävälle pohjalle. Turhan useasti tehdyt säästöt ovat näkyneet palvelutason heikkenemisenä. Tämä on kuitenkin ainoa vaihtoehto silloin, kun määrärahat eivät yksinkertaisesti riitä.

Mikäli määrärahat eivät riitä, leikataan sellaisista palveluista, jotka eivät ole elintärkeitä. Terveydenhuolto ja koulutus ovat asioita, joista ei tulisi tinkiä. Niitä voidaan toki jossain määrin tehostaa. Näihin tehostamisratkaisuihin en ota itse kantaa.

Esitykseni liikunnan lisäämiseksi ja Oulun näkyvyyden parantamiseksi mahdollistavat tai ainakin edesauttavat veronkorotuspaineisiin helpottavasti. 90-luvulla kuntaverotus oli huommattavasti kevyempää kuin nyt. Tätä menoa se vie kohta neljänneksen ansiotuloista.

Kaikki kommentit ovat tervetulleita! Kuuntelen mielelläni juuri sinun ajatuksiasi tästä aiheesta. Kommentointi vaatii Facebook kirjautumisen. Järjestelmä laittaa kommenttiin näkyviin vain etunimesi, ei sukunimeä. Voit aina poistaa oman viestisi - kunnes joku on siihen vastannut. Mikäli kommenttiisi on vastattu, et voi sitä enää poistaa - muutoin kuin pyytämällä.